Tunturi RX900 on ns. hybridipyörä, joka on suunniteltu aktiivipyöräilijän käyttöön. Pyörässä on vähän pystympi ajoasento, joten ajajan näkökenttä säilyy laajana. Tilanteiden ennakointi on helppoa myös vilkkaasti liikennöidyissä taajamissa.
Teknisesti Tunturi RX900 on moderni, kevyt alumiinirunko, hydrauliset levyjarrut sekä 11 vaihdetta. Ohjaustanko on vähän leveämpi ja sen ergonomiset kädensijat ovat miellyttävät mahdollistaen ajoasennon vaihtelun ja ranteiden lepuuttamisen.
Ensipolkaisuista alkaen kiinnittää huomiota pyörän kepeyteen. Kevyelläkin polkemisella matkaa taittuu mukavasti sujuvan rullaavuuden ansiosta.
Hybridipyörät ovat hyviä yleispyöriä, jotka soveltuvat moneen käyttöön. Työmatkat, kauppareissut, pyörälenkit tai vaikka Saariston Rengastien retkipyöräily. Testiajoon valitsin kolme erityylistä testilenkkiä. Reippaan pyörälenkin, kulttuuriajon lukuisilla pysähdyksillä sekä työajoa.
Työmatkapyöräilyssä paljon hyötyjä
Pyöräily on erinomaista terveys- ja kuntoliikuntaa. Se kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä sekä alaraajojen lihaskuntoa ja nivelten liikkuvuutta, tasapainoa ja koordinaatiota unohtamatta. Pyöräily kuormittaa vain vähän niveliä, joten se sopii myös ylipainoisille ja esimerkiksi nivelvaivaisille.
Työmatkapyöräilyn suosio on kasvanut osin myös työsuhdepyörien ansiosta. Useimmiten oma työmatkani on makuuhuoneesta työhuoneeseen. Siihen ei juurikaan polkupyörää tarvitse. Onneksi aina välillä on palavereita, joita ei hoideta internetissä. Testiajo kattoi palaverin Helsingissä.
Pyöräily Järvenpään juna-asemalle sujui muutamassa minuutissa. Kevyen pyörän junaan vieminen sujui helposti ja kiskot kuljettivat Pasilaan. Sieltä pyörä uudelleen alle ja pääsääntöisesti hyvin hoidettua kevyenliikenteenväylää Roihuvuoreen konttoriin kalvosulkeisia katsomaan. Roihuvuoressa oli myös kirsikkapuut kukassa, jolloin palaverin päätteeksi kannatti polkaista niitä katsomaan.
Koska palaveri oli odotettua lyhyempi ja sää oli suotuisa, päätin ajaa takaisin Pasilaan Mustikkamaan kautta. Mustikkamaalla oli paljon Korkeasaareen menossa olevia luokkaretkeläisiä, joten siellä piti ajaa rauhassa arvaamattomasti käyttäytyviä lapsia väistellen. Pasilassa pyörä junaan ja takaisin kotiin. Erittäin sujuva palaverireissu, jonka lisäksi sai rutkasti happea ja kevätaurinkoa.
Kulttuurikierros Tuusulanjärven kulttuurimaisemissa
Kevätsunnuntain ratoksi lähdin pyöräilemään suosittua reittiä Tuusulanjärven ympäri. Reitti on lyhyimmillään noin 22 kilometriä, mutta kotini sijainnin ja pienten poikkeamien johdosta reissusta tuli noin 30 kilometrin mittainen. Lukuisten pysähdysten johdosta reissusta tuli muutaman tunnin mittainen.
Ensimmäinen pysähdys oli kultturikohde Aholassa, jossa kirjailija Juhani Ahon ja hänen puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin koti oli vuosina 1897 – 1911. Innokkaan kalastajan ja alasti aikoinaan kylvöjä suorittaneen Ahon kodista on parin keihäänheiton matka Jean Sibeliuksen kotiin Ainolaan. Vesijohto tuli taloon vasta säveltäjämestarin kuoleman jälkeen, sillä Sibelius ei halunnut sävellystyönsä häiriintyvän vesijohtojen pitämästä äänestä. Testilenkki jatkui Tuusulanjärven itärantaa taidemaalari Pekka Halosen taitelijakoti Halosenniemeen, johon Aho ja Sibelius kokoontuivat aikoinaan miettimään keinoja suomalaisten kansallistunteen nostamiseksi. Arvatenkin ajatuksia vaihdettiin myös arkisistakin asioista. Tänä kesänä Halosenniemessä on kiinnostava meteorologi Seija Paasosen kuratoima näyttely taiteessa näkyvistä sääilmiöistä. Muutama kilometri etelään ja vuorossa on kansalliskirjailija Aleksis Kiven kuolinmökki, joka hämmästyttää pienuudellaan. Museot ja niiden kyltit kertovat omaa tarinaansa, mutta vielä kiinnostavampaa olisi, jos edellä mainittujen talojen seinät osaisivat kertoa kuulemansa tarinat. Pysähdyttäessä oli kätevää, kun pyörässä on oma tukeva seisontatuki.
Matkasta oli edennyt vain kolmannes ja aikaa on mennyt rutosti. Onneksi ei ollut mihinkään kiire. Seuraava kohde on Tuusulanjärven länsirannalla sijaitseva retkeilyä kohde Sarvikallio, jota kutsutaan myös Pikku-Koliksi. Alueella kulkee kivituhkalla pinnoitettu kumpuileva maastopyöräreitti, jossa on myös leveitä pitkospuisia osuuksia. Mikäli makkarat olisivat olleet mukana, niille olisi ollut oiva paistopaikka. Nyt jo vähän nälkäinen testipyöräilijä sai vain haistella kärisevien makkaroiden tuoksuja. Oli aika polkaista kotiin.
Tunturi RX 900 on mainio pyörä niin lyhyempään kuin vähän pidempäänkin matkantekoon. Kapeat, mutta pistosuojatut ulkorenkaat rullaavat kevyesti ja matka taittuu reippaasti. Vaihteita on riittävästi eri olosuhteita ajatellen. Mikäli jotain yllättävää ilmaantuisi eteen, levyjarrut pysäyttävät pyörän tehokkaasti. Tunturi RX 900 kulkee kepoisasti myös kovapintaisilla hiekkateillä ja poluilla. Lyhyt akseliväli tekee pyörästä ketterän, joten sillä on helppo ajaa myös vähän ahtaammissakin paikoissa. Pyörässä on selkeästi myös sporttinen puoli.
Lenkkipyörä
Pyörän sporttista puolta testailin jälleen Tuusulanjärven kiertämällä, joskin vähän laajennetulla säteellä. Noin 35 kilometrin pikitielenkki aika tasaisessa maastossa sujui maalaistuoksuja aistien vauhdikkaissa merkeissä. Vajaan kahden tunnin lenkin jälkeen oli hiki pinnassa ja mieli kuohkeana. Pyörän hyvä rullaavuus sekä luonteva ajoasento jäivät tältä reissulta päällimmäisenä mieleen. Pyörällä olisi taittanut myös pidemmänkin lenkin, mutta oman kunnon kannalta tämä oli juuri sopiva alkukauden reissu.
Varusteista
Pyörän monipuolista käyttöä ajatelleen varustelisin pyörän valoilla, helppokäyttöisellä lukolla, tavaratelineellä sekä siihen helposti kiinnitettävällä laukulla. Kepeä, rivakka ja huoleton – hyvä pyörä monenlaiseen ajoon, semmoinen on Tunturi RX 900